Hyvä vai paha aktiivimalli

Kuva: Pixabay

Aktiivimalli on nyt jokaiselle työttömälle ajankohtainen aihe. Ensimmäisen kerran tämä malli otettiin käyttöön vuonna 2018. Se kumottiin vuonna 2020 ja nyt aktiivimalli on tuotu takaisin osaksi jokaisen työttömän arkea.

Aktiivimallin tavoite on siis nimensä mukaisesti aktivoida työttömiä kannustamalla heitä hakemaan enemmän työpaikkoja, hakeutumaan aktiivisemmin työllistymistä tukevaan toimintaan, kuten esimerkiksi kelan järjestämiin koulutuksiin tai vaikkapa työkokeiluun. Jos työtön työnhakija ei ollut kolmen kuukauden tarkastelujakson sisällä osoittanut aktiivisuuttaan hakemalla tiettyä määrää työpaikkoja tai jos ei osallistunut työllistymistä tukevaan toimintaan, päivärahaa leikattiin. Tällä leikkauksella toivottiin olevan myönteisiä vaikutuksia muun muassa siinä, että työttömät hakeutuisivat aiempaa enemmän lyhyempiin määräaikaisiin tai osa-aikaisiin työsuhteisiin. (Kyyrä, Naumanen, Pesola, Uusitalo ja Ylikännö. 2019, 3.)

Aktiivimalli herätti paljon mielipiteitä jo astuessaan ensimmäisen kerran voimaan vuonna 2018 ja se herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan nytkin. Aikoinaan ensimmäisen aktiivimallin aikaan seurasin keskustelua sosiaalisessa mediassa. Malli sai paljon kritiikkiä siitä, että sitä oli ajoittain vaikea toteuttaa. Ensimmäisessä mallissa tuli kolmen kuukauden tarkastelujakson ajan täyttää aktiivisuuden vaatimukset, eli tehdä 18 tuntia palkkatyötä tai osallistuttava viideksi päiväksi työllistymistä edistäviin palveluihin. Jos näitä ehtoja ei täyttänyt, tukea leikattiin. (Kyyrä ym. 2019, 3). Edellisessä blogipostauksessani kirjoitin Sannasta (nimi muutettu), jonka työttömyyteen vaikutti pienessä kunnassa asuminen ja niin tämänkin mallin ongelmat tuntuivat sen aikaisten some keskustelujen perusteella piilevän juuri siinä. Pienillä kunnilla on vähemmän työpaikkoja, joihin voisi päästä toteuttamaan edes tämän 18 tunnin tavoitteen ja työllistymistä edistäviä palveluja saattoi olla tarjolla harvoin ja joskus niitä ei ollut lainkaan. Näin ollen leikkaukset saattoivat kurittaa myös niitä, joiden ei yksinkertaisesti ollut vain mahdollista täyttää tarkastelujakson vaatimuksia. Omasta mielestäni mallin tarkoitus oli hyvä, mutta toteutus epäonnistui.  Myös yli puolet kansalaisista vastusti aktiivimallia (Hara, 2018), mikä kertoo myös karua totuutta mallin epäonnistumisesta.

Lopulta aktiivimalli kaadettiin, mutta nyt tilalle on tullut uusi. Pohjoismaiseksi työvoimapalvelumalliksi kutsuttu uusi systeemi velvoittaa nyt hakemaan tietyn määrän työpaikkoja kuussa. Työttömän tulisi hakea neljä työpaikkaa kuukaudessa, mutta työhakemusten määrä voi vaihdella elämäntilanteen mukaan yhden ja kolmen väliltäkin. Esimerkiksi hakijan asuinpaikka tai työkyvyn alentuminen vaikuttaa siihen, montako hakemusta tarvitsee kuussa lähettää. Niin sanotun aktiivisuuden laiminlyönnin seuraamia seurauksia, eli tuen leikkaamista tai karenssia, myös lievennettiin. (Erkkilä, 2021).

Tämä uusi malli on mielestäni armollisempi kuin edeltäjänsä. Moitteita tosin on sekin saanut. Mielipiteitä erilaisilta keskustelufoorumeilta selatessani huomasin monen olevan yhdestä asiasta samaa mieltä. Malli sai eniten kritiikkiä siitä, että sen vaatimusten täyttämiseksi on haettava välillä sellaisiakin työpaikkoja, jotka eivät kiinnosta. Tämä voi lisätä ylimääräistä työtä myös hakemuksia käsitteleville työnantajille. Ylen kyselyn (Oljander-Turja, Rastas. 2022) mukaan kritiikkiä herättää myös se, että uudistus oli jäänyt monelle epäselväksi. Myös jotkut kokivat uuden mallin painostavaksi ja rajoittavan vapautta valita sitä missä työskentelee. Kiitosta malli saa taas siitä, että se on lisännyt aktiivista vuorovaikutusta TE-palvelujen ja työttömien välillä. (Oljander-Turja, Rastas. 2022.) Joka tapauksessa, malli ei tuntunut saavan yhtä isoa vastustusta, kuin edeltäjänsä, astuessaan voimaan 1.5.2022. Nähtäväksi jää, jääkö malli osaksi työttömien elämää.

Sara L.

Lähteet:

Erkkilä, J. 2021. Tällainen on uusi aktiivimalli – työttömän haettava neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Salkunrakentaja. Viitattu 17.11.2022. https://www.salkunrakentaja.fi/2021/10/uusi-aktiivimalli/

Hara, J. 2018. Ylen kysely: Enemmistö suomalaisista vastustaa aktiivimallin käyttöönottoa. Yle. Viitattu 17.11.2022 https://yle.fi/uutiset/3-10031716

 Kyyrä, T. Naumanen, P. Pesola, H. Uusitalo, R. Ylikännö, M. 2019. Aktiivimallin vaikutusten arviointi. Valtioneuvosto. Viitattu 16.11.2022 https://valtioneuvosto.fi/documents/1410877/2132296/Aktiivimallin+vaikutusarvioinnin+v%C3%A4liraportti+05-2019/b4edfbe1-0a76-ecb6-b57b-93e2984e129b/Aktiivimallin+vaikutusarvioinnin+v%C3%A4liraportti+05-2019.pdf/Aktiivimallin+vaikutusarvioinnin+v%C3%A4liraportti+05-2019.pdf

Oljander-Turja, J. Rastas, R. 2022. Uusi työnhakumalli kerää kritiikkiä ja kiitosta. Yle. Viitattu 22.11.2022 https://yle.fi/a/3-12530521

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s